Historiikki

HALKI VUOSIKYMMENTEN – JUUAN URHEILIJOIDEN NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ

Juuan Urheilijat ry:n 40-vuotishistoriikki

Koonnut: Jarmo Vepsäläinen marraskuussa 2007

Historiikkiin liittyvät kuvat

Uusi seura syntyy

Juuan Urheilijoiden perustamisajatus lähti liikkeelle Juuan työväenyhdistyksen jäsenten keskuudesta. Ajatus uuden urheiluseuran perustamisesta paikkakunnalle oli kytenyt jo kauan - tietoisuus siitä, että Juuassa oli toiminut vuosina 1938-1949 työväen urheiluseura JUUAN HUISKE, vauhditti seuran perustamispäätöstä.

Uuden urheiluseuran perustamiskokous pidettiin Otto Karjalaisen johdolla 26.4.1967. Perustavassa kokouksessa olivat Karjalaisen lisäksi läsnä Pauli Haimakainen, Olavi Kallinen, Liisa Kortelainen, Toivo Louhelainen ja Kaarlo Parikka.

Perustavassa kokouksessa seuran nimeksi päätettiin Juuan Urheilijat ry ja keskusjärjestöksi valittiin tuon ajan urheilupoliittisen ilmapiirin mukaisesti Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto – TUK. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kaarlo Parikka ja muiksi johtokunnan jäseniksi tulivat Aino Haimakainen, Olavi Kallinen, Liisa Kortelainen ja Toivo Louhelainen. Näin euroaikana mainittakoon kuriositeettina seuran tuolloiset jäsenmaksut, joiksi päätettiin yli 17-vuotiailta 2 markkaa ja sitä nuoremmilta 50 penniä. Ajan yleisen tavan mukaisesti päätettiin uusilta jäseniltä periä erityinen liittymismaksu, joka oli 1 markka.

Uusi johtokunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 5.6.1967. Järjestäytymiskokouksessa valittiin seuran varapuheenjohtajaksi Olavi Kallinen. Puheenjohtaja Parikka linjasi Juuan Urheilijoiden toiminta-ajatusta seuraavasti: "Juuan Urheilijain tavoitteena on pystyä täyttämään ne tyhjiöt, jotka Juuan kunnan urheilutoiminnassa vielä ovat täyttämättä." Tuolloin linjattu toiminta-ajatus on osoittanut elinvoimaisuutensa ja kaukonäköisyytensä läpi seuran 40-vuotisen taipaleen.

Toiminta käynnistyy ja vahvistuu

Uuden seuran toiminta lähti liikkeelle verkkaisesti, sillä seuraa vaivasi ohjaajapula. Keskikoulun salissa aloitettiin kuitenkin saliharjoitukset ja urheilijoita alkoi tulla toimintaan vähitellen mukaan. Ensimmäisinä vuosina urheilijoiden ohjaamisesta vastasi mm. Reino Puoskari, joka seuran vanhimmassa säilyneessä valokuvassa on nuorten kanssa harjoitustauolla vuonna 1968.

Käynnistymisvaiheen jälkeen vuosi 1969 oli JuuU:n seuratoiminnan kannalta merkittävä. Pekka Malisen muutettua paikkakunnalle ja tultua mukaan seuran toimintaan, virisi toiminta merkittävästi ja yleisurheilun kilpailutoiminta käynnistettiin!

Lajivalikoima täydentyi heti 1970-luvun alussa tyttöjen pesäpallolla ja miesten lentopallolla.

Jo vuonna 1971 hankittiin seuraväelle ensimmäinen yhtenäinen verryttelyasu. Tämä keltavihreä puku tuli tutuksi mm. TUK:n ja SVUL:n piirinmestaruuskilpailujen ja kansallisten kisojen myötä Juuan ulkopuolellakin.

Lentopalloilussa Juuan Urheilijat kolkutteli 1970-luvun puolivälin paikkeilla 3-sarjan portteja, mutta tuolloin nousu jäi haaveeksi, kun tiukan taiston jälkeen uusintaottelussa Nurmeksen Tarmo vei voiton ja ylemmän sarjapaikan. Pesäpallotytöt olivat tuolloin aivan piirin parhaimmistoa, mutta aktiivisen vetäjän, Seija Koukkusen, muutettua paikkakunnalta lajitoiminta pesäpalloilussa alkoi vähitellen hiipua.

Vahvaa toimintaa yleisurheilussa

Seuran valtalaji on ollut koko nelikymmenvuotisen historian ajan yleisurheilu. Se on koonnut suurimmat harrastajamäärät ja yleisurheilu on ollut näkyvästi vuosien saatossa esillä. Pekka Malisen myötä alkanut yleisurheilun nousujohteisuus jatkui 1970-luvun alusta aina 1980-luvun puoliväliin.
Eräänä huipentumana yleisurheilussa voidaan tuolloin pitää Juuan Urheilijoiden nousua valioluokan seuraksi vuonna 1984. Yleisurheilun puuhamiehistä 1970- ja 1980-luvuilla Pekka Malisen ohella on nostettava ehdottomasti esiin Raimo Holopainen, joka aluksi oman harrastuksensa ohella ja myöhemmin "päätoimisesti" vastasi lukuisten JuuU:n urheilijoiden valmennuksesta ja seuran kilpailutoiminnasta.

Tulosurheilua haittasi 1970-luvulla vanha, heikkokuntoinen urheilukenttä. Tilanne parani merkittävästi 1980-luvun alussa kun Ilvolankoskelle valmistui uusi urheilukenttä. Kumiasfalttipinta ja ajanmukainen huoltorakennus antoivat uutta pontta juukalaiseen urheiluun ja tämä näkyi myös Juuan Urheilijoiden toiminnassa.
Uuden kentän myötä Juuan Urheilijat alkoi järjestää ensin kansallisia ja vuodesta 1982 alkaen kansainvälisiä yleisurheilukilpailuja. Parhaimmillaan kansainvälisissä Elli-kisoissa oli osanottajia kahdeksasta maasta. Mukana on ollut urheilujoukkueita mm. Virosta, Keniasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Saksasta ja Tsekkoslovakiasta. Elli-kisoissa on nähty olympiamitalisteja sekä maailman- ja Euroopan mestareita. Ilvolankoskella ovat vierailleet mm. Patrick Sang, Stefan Frange, Reima Salonen, Sari Essayah, Seppo Räty, Antti Loikkanen, vain muutamia mainitakseni. Valitettavasti kenttätilanne on tänä päivänä jälleen huolestuttavan heikko. Näin historia toistaa itseään.

Vuosien varrella Juuan Urheilijat on ollut monen nuoren urheilijan innostuksen alkulähde ja ensikosketus urheiluun. Vilkas ja säännöllinen junioritoiminta on tuottanut kilpakentille mm. seuraavia urheilijoita: Onni Kolehmainen, Jyrki Kortelainen, Seppo Martikainen, Jouni Kortelainen jne. Tämän päivän nuorista piirinmestareista ja piirinennätysurheilijoista kuullaan tulevaisuudessa vielä lukuisia kertoja.

Vuosien varrella Juuan Urheilijat on Elli-kisojen ohella järjestänyt myös lukuisia hölkkätapahtumia ja maantiejuoksuja sekä piirikunnallisia yleisurheilukilpailuja. Juuka-juoksu, Paalasmaa-hölkkä ja Future-hölkkä olivat tuttuja tapahtumia. Vuonna 1993 järjestettiin TUL-Elli –maraton, joka oli samalla TUL:n valtakunnallinen ja alueellinen maratonmestaruuskilpailu.

Kuten jo aiemmin mainitsin, ylsi Juuan Urheilijat parhaimmillaan 1980-luvun alkupuolella valioluokkaan ja JuuU oli myös useana vuonna I luokan yleisurheiluseura. Vahvan kauden jälkeen yleisurheilu koki 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa nuorisokatoa ja kilpailullinen menestys jäi lähes kokonaan veteraaniurheilijoiden varaan. Veteraanit menestyivätkin tuolloin ja ovat menestyneet tänä päivänäkin erinomaisesti saavuttaen lukuisia Suomen mestaruuksia ja muita SM-mitaleita - menestystä on tullut myös Pohjoismaiden ja Euroopan mestaruuskilpailuissa.

LETE-toiminnan käynnistyttyä 1990-luvun alkupuolella junioritoiminta alkoi jälleen vahvistua. Nuorten urheilukoulut (LETE-kerhot) alkoivat tuottaa uusia nuoria piiri- ja kansallisen tason yleisurheilijoita. 2000-luvulla JuuU:n nuoret Markku Hiltunen ja Oskari Pennanen saavuttivat ikäluokkiensa SM-hopean ja pronssin.

JuuU:n yleisurheilutoiminta tarjoaa tänä päivänä valmennusta kaiken ikäisille kilpaurheilijoille ja tulevaisuuden lupauksille. Vuosikausia JuuU:n yleisurheilijoiden valmennuksesta on menestyksekkäästi vastannut Jarkko Tuononen, joka on nuoresta iästään huolimatta ollut vahvasti toiminnassa mukana jo yli 20 vuotta. Hänen lisäkseen tämän hetkisistä yleisurheilun puuhahenkilöistä on nostettava esiin Aimo Nykänen, Teuvo Närhi ja Raili Nevalainen.

Junioreille kohdennettu LETE-kerhotoiminta on ollut menestystarina juukalaisessa lapsiliikunnassa. Vuonna 1996 Juuan Urheilijat palkittiin TUL:n LETE-nuorisotoimintaseurana. Vahva ja monipuolinen LETE-kerhotoiminta on ollut myös perusteena JuuU:n huomioimisessa TUL:n Karjalan piirin seuratoimintapalkinnolla neljä kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyisin LETE-kerhoissa liikkuu talviaikaan viikoittain noin 150 lasta.

LETE-ajatuksena on antaa kaikille lapsille tasapuoliset mahdollisuudet liikunnallisten elämysten kokemiseen ilman kilpailullisen menestyksen paineita. Myös toisten huomioimista ja yhdessä toimimista opetellaan LETE-kerhoissa.
 

Lentopallossa aaltoliikettä

Seuran toinen valtalaji vuosien saatossa on ollut lentopalloilu, jossa on koettu sekä nousu- että laskukausia. Välillä seura on kuulunut aivan miesten 4-sarjan kärkeen taistellen jopa noususta 3-sarjaan ja välillä on haettu vauhtia 5-sarjasta. Eräänä syynä hissiliikkeeseen oli alkuaikoina salivaikeudet ja myöhemmin vetäjien puute ja kapea pelaajamateriaali. Naisten mukaan tulo lentopallotoimintaan 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa merkitsi lajin piristymistä ja harrastajamäärien kasvua. Parhaimmillaan JuuU:sta ollut aikuisten sarjatoiminnassa mukana kolme joukkuetta. Naisten sarjatoiminta hiipui 1990-luvun loppupuolella ja nykyisin naislentopalloa harrastetaan seurassa kuntoilumielessä.

LETE-lentistoiminta käynnistyi 1990-luvun puolivälissä ja johti sekä tyttöjen että poikien sarjatoimintaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella. Mainittakoon, että TUL:n Stadion 10 –tapahtumassa Helsingissä vuonna 1999 oli Juuasta mukana kaksi tyttöjoukkuetta ja kaikkiaan Juuan Urheilijat oli ylivoimaisesti suurin pohjoiskarjalainen ryhmä yli 70 osallistujallaan tässä tapahtumassa.

Miesten lentopallotoiminta on 2000-luvun puolivälin jälkeen muuttunut naisten tapaan harrastelajiksi, sillä pariin vuoteen ei miesjoukkuetta ole ollut mukana sarjatoiminnassa.

Juuan Urheilijat on järjestänyt lukuisia lentopalloturnauksia, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa ja suosionsa lentopalloharrastajien keskuudessa myös Juuan ulkopuolella. Palloralli pelattiin tänä vuonna jo 28. kerran, Ellinpäivän lentopalloturnaus parhaaseen kesäaikaan järjestettiin 19. kerran. Muita perinteisiä turnauksia ovat yhdessä kunnan liikuntatoimen kanssa vuosittain järjestettävä lentopallopuulaaki ja uusimpana parina viime vuonna järjestetty Loppiaisturnaus.

Pitkän päivätyön juukalaisessa lentopalloilussa ovat tehneet takavuosina mm. Arvo Hynynen, Esa ja Kyösti Turunen, Tapani Vepsäläinen, Jorma Kokkonen, Merja Toivanen ja useat muut.
 

Hiihdossa myös kansainvälistä väriä

Juuan Urheilijoiden hiihtotoiminta oli 1980-luvulla vilkasta. Hiihtoa veivät eteenpäin Aimo Nykänen, Kalevi Gröhn, Tapio Vartiainen, Eero Laiho ja Kari Tuononen. Kilpahiihtäjistä on erikseen mainittava Raimo Simanainen ja Virpi Laiho.

Juuan Urheilijat on vuosien varrella järjestänyt lukuisia hiihtokilpailuja. Erityisesti kannattaa nostaa esille Future-puistohiihdot ja tähän tapahtumaan yhdistynyt Akin Vauhtikisa. Näiden hiihtojen vakiokävijöitä olivat Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemi. Heidän ohellaan useat muut valtakunnallisen tason edustushiihtäjämme kisailivat vuosittain Kopravaarassa. Useana vuonna mukana oli myös hiihtojoukkue Venäjän Karjalasta Petroskoista.

Hiihtotoiminnan hiipuessa hiihtojaosto yhdistettiin yleisurheilujaostoon vuonna 1995. Juuan Urheilijat päätti luopua hiihtotoiminnasta Juuan Jänteen hyväksi vuosituhannen vaihteessa.
 

Monipuolista kuntoliikuntaa kaikille

Kuntoliikunta erilaisine kuntotempauksineen on ollut merkittävässä asemassa Juuan Urheilijoissa läpi vuosikymmenten. Kuntohiihdot, kuntokävelyt, erilaiset vaellukset, pyöräretket ja monet muut tapahtumat ovat saavuttaneet vuosien varrella suosiota myös seuran ulkopuolisten harrastajien keskuudessa. Pielisen ympäripyöräily oli yksi takavuosien tapahtumista. Piikkarin kuvasuunnistus on ollut vuosittainen vakiotapahtuma jo vuosikymmenten ajan. Useamman vuorokauden vaellukset pohjoisessa ja kotimaakunnassa ovat olleet varsin suosittuja. Kesäyönmarssi otettiin ohjelmaan kymmenisen vuotta sitten kun kuntojaostolaiset totesivat, etteivät päivät enää riitä tapahtumien järjestämiseen. Yhteistyössä Juuan Jänteen ja kunnan kanssa järjestetään vuosittaisia tapahtumia. Kunto kasvuun Juuassa –teema on ollut johtavana kuntojaoston toiminnassa jo vuosia.
 

Uusia urheilulajeja paikkakunnalle

Juuan Urheilijat on vuosien varrella ollut käynnistämässä useita uusia lajeja paikkakunnalla. Voimanosto alkoi Juuassa nimenomaan Juuan Urheilijoiden piirissä. Laji oli seuran ohjelmassa 1970-1980-lukujen vaihteessa parin vuoden ajan ja seurassa toimi jopa erityinen voimailujaosto. Lajin harrastajat siirtyivät 1980-luvun alussa Juuan Jänteen riveihin. Harrastajista kannattaa mainita mm. nykyinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Hannu Hyttinen, Juha Hyttinen ja Pauli Nykyri.

Salibandy oli kilpailumielessä Juuan Urheilijoiden ohjelmassa 1980- ja 1990-luvuilla. Seuran ensikosketus lajiin on tosin jo 1970-luvulta, jolloin silloiselta nimeltään sählyä pelattiin useiden lajien alkuverryttelynä ja väliharjoitteina. Sarjatoiminnassa oli mukana JuuU:sta sekä mies- että naisjoukkueet. Juhani Ryynäsen ja Janne Pikkaraisen luotsaama naisjoukkue oli tuolloin yksi harvoista pohjoiskarjalaisista sarjassa pelaavista naisjoukkueista. Juuan Urheilijat oli useina vuosina järjestämässä yhteistyössä Coach Teamin ja Juuan kunnan kanssa valtakunnallista salibandyleiriä. Juuan Urheilijat luopui 1990-luvun lopulla salibandytoiminnasta lajin erikoisseuran Coach Teamin hyväksi.

Koripallon sarjatoiminta rantautui Juukaan kun aktiivinen tyttöporukka etsi 1990-luvun lopulla mahdollisuutta pelata koripalloa. Kun vetäjäksi tytöille lupautui osaava valmentaja Ritva Paananen, tuli ajankohtaiseksi varsinaisen kilpailutoiminnan käynnistäminen. Juuan Urheilijat tarjosi heille tämän mahdollisuuden ja Juuan Urheilijoiden tyttöjoukkueet ovat olleet harvoja tyttöjen sarjajoukkueita koko Itä-Suomessa. Ritva Paanasen luotsaamat tyttöjoukkueet saavuttivat hyvää menestystä itäisen alueen koripallosarjoissa. Koripalloilu laajentui viime vuonna myös naisten kuntoilulajiksi seuran suojissa.

Viimeisimpänä lajiuutuutena on pari vuotta sitten Juuan Urheilijoissa alkanut nyrkkeilyn kilpailu- ja harrastustoiminta. Lajia on tosin aiemmin harrastettu JuuU:n riveissä vuosina 1977-1978 silloisen nyrkkeily- ja voimailujaoston alaisuudessa. Mutta kilpailutoimintaa ei tuolloin liene ollut. Jarmo Tolvasen ja Pekka Kuirin vetämän Jaren tallin nyrkkeilijät ovat jo ehtineet saavuttamaan muutamia kansallisen tason mitalisijoituksia ja on vain ajan kysymys koska ensimmäinen Juuan Urheilijoiden nyrkkeilijä ottelee SM-tasolla. Harjoituksia varten pitäisi vaan saada lisää salitilaa.

Seuran lajivalikoima on 40 vuoden aikana elänyt kulloisenkin tilanteen ja tarpeen, kykyjen ja resurssien mukaan. Nykyisin lajivalikoimasta löytyvät: yleisurheilu, lentopallo, nyrkkeily ja kuntoliikunta. Takavuosina kilpailutoimintaa on ollut myös aiemmin mainitun mukaisesti pesäpallossa, salibandyssä, koripallossa, voimannostossa ja hiihdossa sekä näiden lisäksi on harrastusvalikoimassa ollut mm. tennis, pöytätennis ja naisten voimistelu.
 

Työväen urheiluliike yhdistyy

Vuosi 1978 oli koko Suomessa urheilupoliittisesti merkittävä vuosi. Työväen urheiluliikkeen 1950-luvun loppupuolella alkanut hajaannus päättyi eheytymiseen. Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto TUK sulautui Työväen Urheiluliittoon TUL:oon. Pohjoiskarjalaisista TUK:n jäsenseuroista päätti Juuan Urheilijat ensimmäisenä liittyä TUL:oon. Seuran vuosikokous 23.10.1978 päätti yksimielisesti liittymisestä Työväen Urheiluliittoon. Liittymisprosessi oli raskas kuten lukuisilla muillakin paikkakunnilla saman päätöksen tehneillä urheiluseuroilla. Seuran ratkaisuun pyrittiin vaikuttamaan monin tavoin ja jopa suoranaista toiminnan häirintää esiintyi. Vaikeuksista kuitenkin muodostui voimavara ja voiman lähde, jotka veivät seuraa eteenpäin. Juuan Urheilijoiden panos ja painoarvo on näkynyt TUL:n ja TUL:n Karjalan piirin toiminnassa monella tavoin. Seuramme pitkäaikainen puuhamies ja kunniapuheenjohtaja Raimo Holopainen johti piiriä kahdeksan vuotta ja hän oli yhteensä 12 vuotta jäsenenä TUL:n liittoneuvostossa ja liittovaltuustossa. Seuran nykyinen puheenjohtaja on kuulunut TUL:n Karjalan piirin piirihallitukseen lähes 10 vuotta. Myös muutamat muut JuuUlaiset ovat edustaneet seuraansa liitto- ja piiritason luottamuselimissä. Vaikka historian tapahtumia ei voine koskaan täysin unohtaa, voimme vain kiittää niitä henkilöitä, jotka ovat jaksaneet vastoin käymistenkin jälkeen viedä seuraamme eteenpäin. Tänä päivänä Juuan Urheilijoilla on hyvä ja rakentava yhteistyö naapuriseurojen, kunnan, poliittisten päättäjien ja sidosryhmien kuten esim. Juuan työväenyhdistyksen kanssa.
 

Toiminta vaatii varoja ja lukemattoman määrän talkootyötä

Toiminnan alkuvuodet olivat taloudellisesti raskaita ja seurajohto joutui toden teolla miettimään tulolähteitä toiminnan pyörittämiseksi. Seura-lehtemme Piikkarin ensimmäinen numero ilmestyi 1975 ja lehti on sen jälkeen ilmestynyt keskeytymättä jopa parhaina vuosina kolmekin numeroa vuodessa. Nykyisin Piikkari ilmestyy kerran vuodessa syksyllä. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja lehti-idean isä oli monessa mukana ollut Raimo Holopainen. Lehden ilmestymisen alkuun oli merkittävä rooli myös Kauko Naumasella. Piikkarin myötä seura sai vähitellen maksettua vanhat bingo-toiminnasta syntyneet velkansa. Lehti ilmestyi Ramin toimittamana 16 vuotta, välillä lehden päätoimittajana oli useita vuosia Kimmo Repo ja viimevuosina Jarmo Vepsäläinen.

Muita varainhankintamuotoja vuosien kuluessa on ollut paperin- ja pullojen keräys, erilaiset järjestysmiestalkoot ja tanssien järjestäminen, aurausviitta- ja taimenistutustalkoot sekä mm. muovipullojen "nylkeminen". Juuan Urheilijoiden joulukalenteriarpoja myytiin vuosina 1979-2006 lähes jokaiseen juukalaiskotiin. Kalentereiden vaikean saatavuuden vuoksi tästä perinteikkäästä toiminnasta on tänä syksynä luovuttu, ainakin toistaiseksi. Vuodesta 1980 lähtien ovat JuuU:n joulupukit liikkuneet jouluisessa katukuvassa Juuassa ja kauempanakin. JuuU oli takavuosina vahvasti mukana myös Kunniakierros-tapahtumassa.

Varainhankinnan myötä tuli mahdolliseksi vuonna 1985 hankkia seuralle ensimmäinen oma bussi ja nykyinen ajokki on järjestyksessään seuran viides.

Nykyisellään Juuan Urheilijoiden talous on vakaalla pohjalla, josta erityinen kiitos on esitettävä aktiiviselle joskin suppeahkolle talkooporukalle. Kaikkina aikoina ei näin ole ollut ja kuriositeettina mainittakoon merkintä johtokunnan pöytäkirjasta 7.6.1980. Tuolloin johtokunta pohti vakavasti seuran rahatilannetta kun tilillä oli rahaa vain 3 markkaa 90 penniä.
 

 
Kohokohtana oma lippu ja viiri

Juuan Urheilijoiden merkkitapauksia ovat olleet seuran oman pöytästandaarin ja lipun saaminen. Seuraviirin, pöytästandaarin, tiimoilta järjestettiin suunnittelukilpailu, johon tuli kaikkiaan kuusi ehdotusta. Ehdotuksista seuran vuosikokous 14.2.1985 päätyi taiteilija Kauko Kortelaisen suunnittelemaan vaihtoehtoon.

Juuan Urheilijat sai vuonna 1988 oman seuralipun, jonka suunnittelusta vastasi myös Kauko Kortelainen. Lipun naulaustilaisuus oli 26.5. 1988 Osuuspankin saunatiloissa. Naulaustilaisuudessa olivat läsnä lipun suunnittelija Kauko Kortelainen, perustajajäsenet Liisa Kortelainen ja Olavi Kallinen, seuran puheenjohtaja Kauko Räsänen, johtokunnan jäsenet Seppo Kuittinen, Aimo Nykänen, Seija Siponen, Hannu Halonen ja Tenho Laitinen sekä TUL:n Karjalan piirin puheenjohtaja Raimo Holopainen. Lipun juhlallisen vihkimisen suoritti kirkkoherra Martti Mulari 4.7.1988 Ilvolankoskella kansainvälisten Elli-kisojen yhteydessä.

Päätöksentekijät pitkäaikaisia ja vaihtuvuutta vähän

Juuan Urheilijoilla on olemassa olonsa aikana ollut 10 puheenjohtajaa. Puheenjohtajan nuijaa ovat heiluttaneet: Kaarlo Parikka (1967-1968), Toivo Louhelainen (1969-1971), Raimo Holopainen (1972-1973 ja 1993-1994), Reino Puoskari (1974-1976), Veikko Nevalainen (1977-1978), Olli Pirinen (1979-1980), Ahti Honkanen (1981), Kauko Räsänen (1982-1992), Päivi Nykänen (1995-1996) ja Jarmo Vepsäläinen (1997 alkaen). Seuralla on kaksi kunniapuheenjohtajaa Kauko Räsänen ja Raimo Holopainen.

Seuran pitkäaikaisista sihteereistä kannattaa mainita Pekka Malinen, Heikki Lehikoinen, Seppo Kuittinen ja nykyinen sihteeri-rahastonhoitaja Marja-Leena Vepsäläinen, joka on merkinnyt seuran asioita ylös vuodesta 1989 alkaen. Pisimpään seuran johtokuntaan on kuulunut Aimo Nykänen, joka on ollut johtokunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 lähtien.

Muita pitkäaikaisia johtokuntalaisia ovat olleet mm. Matti Korhonen, Raimo Tuononen ja nykyinen varapuheenjohtaja Teuvo Närhi.

Juuan Urheilijoiden päätöksentekijät sekä johtokunnassa että jaostoissa ovat olleet yleensä päätöksenteossa pitkäikäisiä ja useat johtoelimiin kuuluneet ovat olleet tehtävissään useita vuosia. Voidaan sanoa perustellusti, että lukuisille seuramme puuhahenkilöistä seuratyöstä on muodostunut elämäntapa.
 

Lopuksi

Jos ei tunne menneisyyttä, ei voi ymmärtää nykyisyyttä. Tänä päivänä moni asia on helpompaa kuin takavuosina, joskin ongelmat ovat hyvin samanlaisia. Mutta mitä olisikaan saatu aikaan jos nykyiset toiminnalliset mahdollisuudet ja puitteet olisivat olleet tarjolla 1970- ja 1980-luvuilla? Sitä voimme vain arvailla.

Nelikymmenvuotiaan Juuan Urheilijat ry:n toiminta-ajatuksena on ollut monipuolisen seura- ja harrastetoiminnan tarjoaminen kaiken ikäisille juukalaisille. Urheiluseuroille tärkeän tulosurheilun ohella JuuU on tarjonnut kuntoliikunta- ja harrastemahdollisuuksia myös ei-kilpaurheilijoille. Toiminta-ajatus on vienyt seuraa eteenpäin koko 40-vuotisen taipaleen. Nykyinen kehitys jäsenmäärän kasvuineen viittaa siihen, että Juuan Urheilijat pystyy tänään ja tulevaisuudessakin tarjoamaan liikunta- ja harrastemahdollisuuksia laajoille harrastajaryhmille ja edelleenkin täyttämään niitä aukkoja juukalaisessa urheiluelämässä, joita ilman Juuan Urheilijoita vääjäämättä olisi. Tänä päivänä Juuan Urheilijat on elinvoimainen, uudistuva urheiluseura, joka lähes 400:lla jäsenellään on Juuan suurin urheiluseura.